Esittely
Henkilökunta | Järjestykset, pohjapiirrokset

Domanon vanhempi tallirakennus, eli se pienempi on rakennettu vuonna 2010 loppukesästä. Sinne on valmistettu neljä siistiä karsinapaikkaa. Lisäksi tästä vaaleasta tiilirakennuksesta löytyy karsinoiden lisäksi vessa, satulahuone, rehuhuone ja vesiboksi. Kaikki tämä on tehty huolella lattiasta kattoon. Laatoitetut kivilattiat kopisevat mukavasti hevosten kävellessä sisään ja yläkerran puulattiat ovat hyvässä kunnossa säännöllisen huollon ansiosta. Täällä asustelevat pääasiassa yksityiset hevoset.
Tämä uudempi punainen puutalli on rakennettu kesällä 2012. Tämäkin komea rakennus pitää sisällään vesiboksin, kuivaushuoneen, rehuhuoneen, satulahuoneen, toimiston, 20 karsinapaikkaa ja vintti, jota käytetään tavaratilana. Tämänkin tallin lattiat ovat laatoitettu, sekä isoon toimistohuoneseen on tehty siisti puulattia. Tätä isompaa tallia pidetään ns. päätallina, josta löytää vilskettä ja vilinää niin arkisin, kuin viikonloppuisinkin!
Kaikki karsinat ovat mitoitettu pienille hevosille, mutta siellä viihtyy myös isommat hevoset. Jokaisessa karsinassa on myös ikkunat ulos, puru-kuivikkeet, juoma-automaatti, ruokakulho, suolakivi ja oven ulkopuolelta löytyy loimiteline, naulakko ja hevosen nimikyltti. Kuten jo nimikylteistä voi päätellä, jokaisella hevosella on oma karsina.

Tämä niin sanottu ulkokenttä on vanha ja moneen kertaan hiekotettu. Siinä on noin kymmenen kerrosta hiekkaa ja osa on toki kulunut käytössä. Aidat ovat rakennettu suunnilleen samoihin aikoihin, kuin itse kenttäkin ja niitäkin on uusittu moneen kertaan. Kenttä on käytössä yleensä vain kesäisin, vaikka kyllä sinne saa talvellakin mennä. Pohja on mukavan pehmeä ja hevostenkin on mukava mennä vaikkapa esteitä.
Kovan rakennuskiistan jälkeen saatiin aikaan suuri ja siisti maneesi, jossa on hyvä valaistus, tuuletus ja lämmitys. Sen käyttö on kyllä todellakin korvannut hintansa, sillä siellä on mukava pitää tunteja ja valmennuksia kovalla pakkasellakin. Hiekkapohjalla hypitään paljon ja maneesin estekalustoon kuuluukin vaikka ja mitä. Ainoana ongelmana maneesissa on raskas liukuovi, joka ei aina oikein tahdo avautua kun sitä yrittää väkisin saada auki.

Tarhat ja laitumet ovat kaikki eri kokoisia ja niiden maastot vaihtelevat metsäisestä rantaiseen. Ensimmäinen rakennettu laidun lähtee heti tallin vierestä. Aitausten aidat tarkistetaan kerran kuukaudessa huolella, jos ne olisivatkin menneet jostain kohti rikki. Lisäksi emme käytä aidoissa sähköä, vaan korkeita puulankkuja, jotta kenellekkään hevoselle ei kävisi huonosti.
Vähintään joka toisessa aitauksessa on pieni katos, jossa hevosten on mukava köllötellä jopa huonolla säällä. Lisäksi jokaisessa aitauksessa on juoma-automaatti tai joku mistä juoda raikasta vettä, tuoretta ruohoa, hieman vapaata heinää sekä paljon tilaa! Hevosten tarhailuaikataulun voit tsekata toiminta-sivulta.

Tallin ja laitumien takaa lähtee mahtavan upeat ja monipuoliset maastot. Joskus ratsastajat jäävät pelkästään ihailemaan maisemia ratsastukseen keskittymisen sijaan. Maastoja on siis todellakin myös monenlaisia esimerkiksi metsäpolkuja, kävelyteitä, peltoja ja hiekkateitä. Pellolla ja hiekkateillä voi ottaa mahtavat kiihdytys-pätkät sekä polut ja kävelytiet sopivatkin sitten hieman rauhallisempaan tepsutteluun.
Maastoiluun kuuluu myös, varsinkin kesäisin uiminen. Pieneen kirkasvetiseen järveen on mukava pulpahtaa hevosen kanssa uimaan. Pisin valaistu hiekkatie on noin 10 kilometrin pituinen mutkitteleva ja pehmeäpohjainen tie. Ja varsinkin keväällä matkan varrelta voi löytää mojovan mustikkasadon, joita voi sitten popsia niin hevonen, kuin ihminenkin!